En oo paljon jaksanut kirjoitella tänä vuonna, mutta jospa sitä jotain. Hmm. Mitähän mulle kuuluu?

Oikeestaan ei kuulu mitään uutta, paitsi että kirjankäännösprojekti taitaa olla tulossa psykologian puolelta! Olen varovaisen innostunut asiasta, vaikka mustaa valkoisella ei vielä olekaan. Parin kuukauden päästä tiedetään. Käyn edelleen gallupilla ja soittelen ihmisille ja silleen. Se ei ole paljon muuttunut. Yksi meidän valvojista lähti valmistuttuaan lääkäriksi, joten ehkä se uraputki minullekin urkenee.

Muuten olen ollut vaan. Olen ollut tosi väsynyt tänä talvena. Kävin verikokeissakin, mutta ei löytynyt mitään. Kilpirauhanen toimii, verensokeri oli erityisen hyvä ei-paastoarvoksi ja sydänfilmi oli täysin normaali. Tulehduksia ei ole. Eiköhän se tästä virkisty, pitää vaan syödä vitamiineja jne. Tähänkö on nykyinen lääketiede tullut? Kokeita vaan tehdään ja mitään ei löydy. Onhan se oikeesti hyvä tietää, että kaikki on kunnossa. Väsymys ei ole ihan vielä hävinnyt, mutta on jo vähän pirteempi olo. Tänään ainakin aurinko paistaa, mikä näyttää ihan mukavalta. Kevät tulee hitaasti mutta varmasti.

Mainitsin verikokeista Kaisa-serkulle, joka opiskelee sairaanhoitajaksi. Hän katseli kyynärtaivettani kuin paraskin vampyyri: "Onpas sulla hyvät verisuonet! Tuosta mäkin ottaisin." Hiukan huolestuttavaa. :P Mutta oikeella alalla kuitenkin.

Perhe järjesti minulle valmistujaiset Leppävirralla 4.1., mistä jäi haikean nostalgiset fiilikset. Tapasin vanhaa opettajaakin, jota en ole vuosikausiin nähnyt. Oli kyllä mukava reissu, vaikka aina vähän järkyttää palata Leppävirralle ja nähdä asioiden muuttuneen - vanhassa lähikaupassa on lastentarha, toinen kauppa on lopetettu, ja niin edelleen. Silti tietyt asiat pysyvät samana, kuten vaikka Leppävirran silta ja sen maisemat, tai se mökki missä asumme siellä ollessa. Ukin mökki on purettu ja sinne ei voi palata, mikä tulee aina haikeana mieleen.

Jatkuva rahapula on tosiasia ja ottaa päähän. Laskuja ja laskuja ja laskuja riittää joka kuukaudelle. Olis kiva, jos joskus olisi sellanen 20 € ylimääräistä, että vois käydä vaikka leffassa tai vuokrata jotain tms. Mutta Youtube on hyvä apu, jos ei tekijänoikeudet huoleta.

Olin liian kiltti Jehovan todistajalle ja sain kirjasen "Mitä Raamattu todella opettaa?" Kuvat on sen verran huvittavia, että pitää joskus ottaa kuvia niistä ja laittaa tänne kommenttien kera. (Onko toisten uskonnon pilkkaaminen hyväksyttävää?)Ongelma on siinä, että Jehovan todistajien kuunteleminen on minusta oikeasti mielenkiintoista, mutta he tulkitsevat sen aina niin, että haluan liittyä heihin. Pitäisi kertoa omista uskomuksistani, tai esim. Tikkariteologiasta, pari valittua sanaa. Ehkä se auttaisi. Myös oven avaaminen alasti tai joku "Oltiin juuri ottamassa kokaa, haluatko sinä? Eka on ilmainen"-juttu voisi olla hyvä.

Innostuin katsomaan Pokka pitää (Keeping Up Appearances)-sarjaa. Hyacinth Bukee on loistava hahmo ja ehkä muistuttaa jotakuta tuttua. Sain Martynkin innostumaan sarjaan, ja olemme katselleet yhdessä. Sarja toistaa itseään, mutta se taitaa olla tarkoituskin - sanailu on nokkelaa ja hahmojen luonteeseen perustuva huumori toimii aina, vaikka tilanteet olisivat miten hölmöjä tahansa.

Pitää lisätä muutama linkki, joita en ole muistanut aiemmin mainostaa.

Nettisarjakuvia, joista olen itse saanut piristystä elämään:

Suomeksi

En vaan OSAA!

Päiväkuvitelmia

Sähköjänis

Kuvatuksia

Englanniksi

American Elf

A Softer World

Dinosaur Comics

Kawaii Not

Sinfest

What I Drew

xkcd

Perhe on pimahtanut (Bread) oli suosikkisarjani joskus 11-vuotiaana. Youtubessa on muutama lyhyt pätkä, jos haluatte kurkistaa nostalgian alhoon:

Sanailua sosiaalitoimistossa

Riita hautajaisissa

Ruokapöydän ääressä

(Ei suomi-tekstejä)

Rakastin tätä sarjaa ja varsinkin vanhinta veljeä Joeya. (jonka näyttelijä vaihdettiin kesken kaiken, enkä anna vieläkään sitä anteeksi!) En nyt tiedä, tykkäisinkö enää tästä sarjasta, mutta jotain hyvää siinä kuitenkin on. Muistot tulvivat mieleen. Haaveiluni olivat vähän noloja, joten en taida viitsiä paljastaa niitä. Sanon vain yhden asian: lehmällä ratsastaminen kaupungin kaduilla.