Tuntemuksia lomalta: meni viikko silleen etten tehnyt mitän ja kuitenkin meni nopeesti. Häh? Nyt pe lähden Kortelaeseen, missä on pakko päästä käymään kerran kesässä. Kortelaisten koti (Annila, niin kuin lapsena sanottiin) on lapsuuteni ainoa pysyvä paikka. Mummolat on mennyttä, eikä minulla ole oikein lapsuudenkotiakaan kun mutettiin niin usein. Kortelaisten koti on aina ollut siellä ja pysynyt aika samana. Sinne on mukava palata. Sitten aion käydä Leppävirralla äidin kotia katsastamassa ja kummilapsia tapaamassa. Sitten onkin melkein pakko myöntää, ettei ole kauheesti enää lomaa jäljellä, ja viikonlopuksi töihin.

On hieman kurjaa palata Gallupille, kun käännöspaikoista ei ole kuulunut vielä mitään. Mutta en osaa kuvitella millaista elämäni sitten olisi, jos saisin "unelmatyöni". Tai edes vaatimattomamman kääntämistyön. Se vaatii varmaan totuttelua, ettei tarvii lähteä mihinkään kotoa.

Minun unelmani lapsena oli jotenkin tällainen: asun kesämökin tyyppisessä talossa maalla, minulla on monta koiraa ja kirjoitan kirjoja. Asun yksin ja olen mahdollisimman paljon siellä mökillä ja koen taide-elämyksiä jne. Kaikki huipentuu Nobelin kirjallisuuspalkintoon.

Ei helkkari. Inhoaisin maalla asumista. En tiedä jaksaisinko sittenkään hoitaa koiraa, vaikka edelleen rakastan niitä. Ja mitä taide-elämyksiin tulee - ei kenenkään pää jaksa tuottaa niitä loputtomiin. Tärkeintä kaikesta: taide-elämystensä varassa elämisestä ei makseta, piste. Mitä taiteellisempia kirjoja, sitä vähemmän niistä saa rahaa. Millä mahtaisin elättää paitsi itseni, myös useampia koiria? Ai niin, varmaan sillä Nobelin palkinnolla...

Eiköhän se Finlandiakin riittäis, jos asetetaan tavoitteet pikkasen alemmaksi. Pidin lapsena ihan itsestäänselvänä, että voin saada Nobelin kunhan vain julkaisen kirjan. Ja kirja kertoi tietysti muuan Barentsin perheestä ja sen lapsista... :D

Tietysti uusimmat unelmat liittyy Amerikassa asumiseen. Ehkä me asuttais jossain hippikommuunissa ja oltais tosi vapaita sieluja. No, ehkä en oo tarpeeksi ekoihminen siihen. Toisaalta olis mukava asua jossain amerikkalaisessa talossa, 2 kerrosta ja kivoja pikkuhuoneita. Jouluksi räikeät valot talon eteen ja joka päivä syötäis dinerissa. (Ehkä siihenkin kyllästyis..)

Mut jos nyt sais jonkun ihan peruskääntämistyön tässä välissä, ennen kuin alan toteuttaa unelmiani sen kummemmin.

Tulossa: kuvia ja huonoja sarjakuvia!