Hei, tänään on oikeesti lämmintä ja aurinkoista! Voiko olla totta? On ollut aika syksytunnelmat viime päivinä. Kirjakaupasta sai kolme kirjaa kympillä, joten ostin "Poikani Kevin"in, joka järkytti viime kesänä veljen luona ollessa, "Kultahatun" (The Great Gatsby), joka kuuluu vähän yleissivistykseen amerikkalaisen kirjallisuuden harrastajille, ja jonkun suomalaisen kirjan, jota en ehtinyt vielä tarkemmin katsoa. Kuulosti ihan laadukkaalta.Olen innostunut Kevinistä. Se on loistava kirja, vaikka onkin aika järkyttävä/ahdistava. Lionel Shriverin muut kirjat eivät ole vakuuttaneet yhtä paljon. En tiedä, liittyykö se järkyttävään aiheeseen vai siihen, että Kevinissä käsitellään naisen haluttomuutta olla äiti, joka kieltämättä aiheuttaa tiettyä samaistumista. Kirjassa on paljon raakaa rehellisyyttä ja ihmisluonteen tutkimista, joka koskettaa syvältä.


Onneksi Gallupilla ei tehdä töitä juhannuksena, joten saan ihanan ja tarpeellisen kolmen päivän vapaan. Loma alkaakin jo kohta, joten ei tarvitse paljon enää kärsiä. Joka vuosi toivon, ettei tarvitsisi palata sinne, eli nyt jo neljättä kertaa.

Kesäjuhlat oli yllättävän hauskat. Olin tänä vuonna peräti yhteentoista asti siellä, mikä on uusi ennätys. Liharuokaa ei tarjoiltu, mutta salaatti oli hyvää ja karkkeja ja limsaa oli tarjolla runsaasti. Tutustuin mukavaan tyyppiin, joka oli meidän tunneilla yliopistossa. Ja kokeilin viini-kokis-yhdistelmää, joka oli oikeasti aika hyvää. Olin iloinen ja puhelias. Loppuillasta tulin kuitenkin vihaiseksi, joten ehkä en kokeile viiniä toiste. (Kossulla on sama vaikutus.) Minua vähän harmittaa, etten pysty juomaan alkoholia, olisi ihan mukava joskus irrotella. Mutta olenhan minä vähän syntymähumalassa muutenkin, hehhehhahahaha... tai jotain.

Huomenna tapaan Hennan, jota en ole nähnyt vuoteen. Hennalle syntyy elokuussa vauva, joten teen sitten ensi tuttavuutta myös lapsen kanssa. Onko epäkohteliasta pistää käsi odottavan vatsalle ja tunnustella, potkiiko vauva? Entäs mahan lyöminen nyrkillä? Tai kutittaminen? Tai pussaaminen? Ehkä jätän sen mahan rauhaan, minulla on ollut 14-vuotiaasta asti raskaana oleva nainen-into. Piirtelen vieläkin melkein pelkästään odottavia äitejä. Enkä todellakaan halua itse lasta.

Ystävällinen viesti vanhalle ukolle, joka naureskeli eilen kolme kertaa haastattelun aikana että onpas pitkä ja perinpohjainen kysely: Haista paska. En kehdannut puhelimessa sanoa, kun kuitenkin edustan firmaamme, mutta olisit jättänyt vastaamatta. Sen ymmärrän, että alkaa kyllästyttää, mutta se ei edes ollut pitkä kysely. Aikuiset ihmiset on joskus käsittämättömän lapsellisia. Sano ei tai vastaa kaikkiin kysymyksiin, perhana. (Huomaako, että alkaa olla kesäloman paikka?) 

Martylla ja minulla menee nyt vähän kivikkoisesti ja saattaa tulla ero. En jaksa oikein tästä puhua, ehkä sitten myöhemmin enemmän. Sanotaan näin, että Martyssa on tullut vasta nyt esille aggressiivisempia piirteitä ja se tekee vähän turvattoman olon. Hän on myös masentunut, mikä ei oikein helpota asioita. jne. En tiedä mitä tästä tulee. Oltiin ihan tosissamme yhdessä, joten kyllähän tämä surettaa, mutta toisaalta olen mieluummin yksin kuin suhteessa, josta tulee ahdistava. Se on kuitenkin pahempaa kuin yksinäisyys.

Linkkejä:

Tykkään tästä sarjakuvasta ja varsinkin Oliver-vauvasta.

Niin totta...

Miksi?!