Nyt jännittää. Sain tv-käännösfirmalta kutsun koekäännöstilaisuuteen ensi viikolla! Olis hienoa päästä töihin. Vaikka ei tällä kertaa tärppäisikään, saan ainakin tietoa alasta ja on sellainen olo, että on huomattu. Olis kurjaa, jos kukaan ei vastaa hakemuksiin. Kuulostanpa rauhalliselta, vaikka oon hyppinyt ja riehunut koko päivän. Sain soiton töissä ja ei oikein pystynyt keskittymään sen jälkeen, vaikka kai ne haastattelut ihan hyvin meni... Posotin kyllä sellaista kyytiä, että ihme jos kuulivat mitään. Mikähän se aihekin mahtoi olla?

Unohdin katsoa jopa Big Brotherin, kun olin niin innoissani. Hieman tuntuu, että jäi jotain elämättä. Addiktio ei silti ole vielä vakava. Vakavuuasaste on noin 3 richteriä.

Olen unohtanut facebookin salasanan. Tulen taas sinne, kunhan muistan sen. Ottaa sen verran päähän, etten viitsi tilata vielä uutta. Kyllä minä sen vielä muistan.

Etanat on ihania (L) En tehnyt viikkoon mitään niille, tänään taas herättelin ne lämpimän veden ja salaatin merkeissä. Katselen niitä, kun töhveltävät. Yksi tippui äsken katosta (siis etana-astian) ja yksi on syönyt itsensä syvälle salaatin sisään. Ne tykkäävät mennä ruoan sisälle, ja usein nukahtavatkin sinne. (L)! Mutta mitä ne hakevat katosta? Miksi ne nauttivat seinällä istuskelusta? Kartoittavatko ne maailmansa ääriä vai hakevatko vain ruokaa?

Lisää myöhemmin, nyt pitää fanittaa.